Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Iltalehti 1.8.2007 Aino Kangaspuro


Tuntematon lapsi ei ollut Eino Viljami
Viisi päivää Titanicin uppoamisen jälkeen
merestä löytynyt turkistakkiin puettu,
pellavapäinen poikalapsi ei ole suomalainen
Eino Viljami Panula.

Viisi vuotta sitten kanadalaistutkijat vakuuttuivat
dna -tutkimusten perusteella vauvan henkilöllisyydestä.
Nyt tutkijat myöntävät hätiköineensä testien tulkinnassa.

- Meitä painostettiin tutkimusten aikaan History Channelin
dokumenttiryhmän suunnalta tunnistamaan lapsi.
Tunnistaminen perustui sen aikaisten tutkimusten pohjalle,
geologi Alan Ruffman puolustautui canada.com -verkkosivuilla.

Vuonna 2002 tehty dna -tutkimus perustui poissulkemis-
tekniikkaan. Haudastaan kaivetun lapsen kolmesta säilyneestä
hampaasta sekä kuuden senttimetrin mittaisesta ranneluusta
saatua dna:ta verrattiin oletettujen suomalaisten sukulaisten
dna -perimään.

Tutkijat tyytyivät silloin kuitenkin testaamaan ainoastaan
toisen sauvajyväisistä dna -molekyyleistä.

Nyt valmistuneet uudet dna -tulokset saivat kanadalais-
tutkijat uskomaan, että löydetty pikkuinen on sittenkin
19 kuukautta vanha englantilainen Sidney Leslie Goodwin.

Aikanaan tutkijat kallistuivat Eino -pojan puolelle arvioituaan
Goodwinin olleen liian vanha löytyneiden hampaiden omistajaksi.

"Tuntematon lapsi" haudattiin Halifaxiin Kanadaan Fairviewin
hautausmaalle yhdessä 120 muun Titanicin uhrin kanssa.
Haudalle pystytettiin muistomerkki, joka symboloi myös kaikkia
muita Titanicin mukana hukkuneita lapsia.

 

 

Titanicin "Tuntematon lapsi" oli Eino Panula Ylihärmästä.

 

Lähes sata vuotta sitten, 18.4.1912, liikuttuneet kanadalaiset, Mackey- Bennett kaapelilaivan merimiehet, löysivät pienen lapsen ruumiin ja hautasivat hänet Halifaxiin Fairview Law`n hautausmaalle tunnistamattomana pienokaisena hautaan no 4 ja hänestä tuli kaikkien Titanicin lapsiuhrien symboli: "Tuntematon lapsi". He olivat löytäneet kauniin, vaaleahiuksisen pikkupojan kellumasta veden pinnalla ilman pelastusliiviä, kasvot ylöspäin. Hänet oli puettu harmaaseen turkisvuoriseen takkiin ja ruskeaan villapaitaan ja jalassa oli flanelliset alushousut.

Tuntemattoman lapsen nimen selvittäminen kesti kaksi vuotta. Haudasta löytyi v. 2000, 88 vuotta onnettomuuden jälkeen vain kolme hammasta ja 7 gr ranneluuta, joka oli ilmeisesti säilynyt merimiesten arkkuun asettaman kuparimedaljongin ansiosta. Medaljongissa luki "Our babe" (Pienokaisemme). Hammastestit osoittivat, että kyseessä olivat pikkulapsen hampaat ja se rajasi lapsiuhrit kolmeen. He olivat viisikuinen ruotsalainen, seitsenkuinen britannialainen ja 13 kuukautinen suomalainen. Tunnistustesti keskittyi mitokondriaaliseen DNA:aan, joka periytyy nimenomaan äidiltä.
Aluksi poikaa epäiltiin ruotsalaiseksi Gösta Pålssoniksi. Kaikki alkoikin siitä, kun hänen sukulaisensa halusivat kolme vuotta sitten tietää, olisiko "Tuntemattoman lapsen" haudassa heidän sukulaisensa. Luunsiruissa ei kuitenkaan ollut Pålssonin suvun DNA:ta.

Eino Panula syntyi Ylihärmässä maaliskuussa vuonna 1911 ja juuri hänestä siis tuli sittemmin Titanicin lapsiuhrien symboli "Tuntematon lapsi". Hän pysyi tuntemattomana 90 vuotta, kunnes vihdoin DNA-tutkimuksilla henkilöllisyys saatiin selville. Tutkimukseen kelpuutettiin vain äidin sukulaiset ja kokeessa käytettiin yhden miespuolisen ja neljän naispuolisen sukulaisen verinäytteitä. Tänä vuonna kävi suomalainen pankkivirkailija Magda Schlefer haudalla, jonka DNA-testi oli osoittanut pitävän sisällään hänen sukulaisensa jäännökset. Maija Panula oli Magdan isoäidin sisar.
Yhdysvalloissa on näinä päivinä valmistunut dokumentti nimeltä Titanic Ghosts, missä seurataan "Tuntemattoman lapsen" tunnistustyötä. Toivon mukaan se tullaan näkemään pian myös Suomessa.

Perheen isä ja ”kovan onnen kosiomies” oli Juho Juhonpoika Panula, "Amerikan Jussi" oli syntynyt 15.8.1870 Lapuan Haapakoskella. Vuonna 1962 hänet julistettiin kuolleeksi USA:ssa. Hän menetti yhdeksän vanhinta lastaan hyvin varhain, kolme kuoli sairauksiin ja kuusi lasta hukkui. Myös hänen ensimmäinen vaimonsa, jonka kanssa hänellä oli takanaan 20 vuoden avioliitto ja yhteensä kahdeksan lasta, hukkui viiden lapsensa mukana Titanicilla vuonna 1912. Seuraavana vuonna, 11.7.1913, reilu vuosi surullisen tragedian jälkeen, Juho-isä palasi Suomeen, Lapualle ja avioitui uudelleen lapualaisen Sanna Kaisa Ulvisen kanssa. Noin vuonna 1915 Juho lähti jälleen Amerikkaan ja luultavasti viimeisen kerran. Sanna Kaisa seurasi häntä pian perässä. He saivat Suomessa asuessaan tyttären, joka kuoli pienenä. Pariskunnalla on kuitenkin vielä elossa ainakin kaksi lasta, jotka asuvat Yhdysvalloissa

Juho ja hänen ensimmäinen vaimonsa, Titanicilla menehtynyt ”Uudentuvan Maija”, vihittiin Lapualla alkuvuodesta 1892. Saman vuoden lopulla syntyi pieni poika, joka kuitenkin kuoli aika pian vielä samana vuonna vähän ennen joulua. Esikoistaan sureva nuori pari lähti pian tämän jälkeen Amerikkaan, Michiganiin, missä Ernesti-poika syntyi vuonna 1895, Jaakko vuonna 1897 ja Emma tyttönen vuonna 1901. Juho työskenteli kaivoksessa ja Maija hoiteli kotona lapsia. Perhe palasi kuitenkin v.1902 takaisin Suomeen, Lapuan Kauhajärvelle, sillä Maija ei kielitaidottomana oikein hyvin viihtynyt Amerikassa. Perheeseen syntyi vielä samana vuonna toinen tytär, Lyydia, joka kuitenkin kuoli vain puolen vuoden ikäisenä.

Lapualta ostettiin Haapajärven tila, missä syntyivät pojat Juha vuonna 1904 ja Urho vuonna 1909. Mutta siellä vuonna 1910 huhtikuulla perhettä kohtasi jälleen suuri suru, sillä yhdeksänvuotias Emma tyttönen hukkui koulumatkallaan Lapuanjoen kevätjäihin. Tämän jälkeen perhe muutti vielä samana vuonna Ylihärmään, Bränniin, Korpitilalle 23.9.1910, mistä Juho lähti takaisin Amerikkaan vielä saman vuoden marraskuulla.

Isä lähetti rahaa Amerikasta ja kirjoitti, että perheen sopisi tulla perästä ja niin alkoivat matkavalmistelut. Koko lapsikatras sai uudet puvut, jotka valmisti Lapuan Kauhajärven kyläompelija Maija Jokela. Perheen äidillä oli selkävaivoja, mutta hän päätti kuitenkin lähteä, todeten: "Siihen laivaan menen, vaikka lakanoilla kannettais." Hän lähti lastensa ja ylihärmäläissyntyisen kotiapulaisensa Sanni Riihivuoren kera matkaan kohti Englantia, Southamptonia, missä odotteli juuri valmistunut Titanic. Matka sieltä jatkui 10.4.1912 ja koko matkan hinta oli yhdeltä henkilöltä 230 mk, nykyrahassa noin 700 euroa. Yhteensä matka maksoi noin 4000 euroa ja siihen sisältyi myös junamatka Pensylvaniaan Coal Centeriin.

Isä oli tullut vastaan New Yorkiin ja sai tiedon perheensä menehtymisestä vasta kymmenen päivän kuluttua Titanicin uppoamisesta. Ihmettelen sitä, miksi isä ei saanut poikansa ruumista, koska se kuitenkin löytyi jo kolmen päivän päästä ja olisi ollut helposti tunnistettavissa. Isä odotti perhettään New Yorkissa ja Halifax sijaitsee Nova Scotian terratoriossa eli ei kovin kaukana Nykistä, ainakin se on samalla itärannikolla. Ehkä hän oli niin epätoivoinen, ettei tällainen mahdollisuus tullut mieleenkään. Ei myöskään merimiehille, että olisivat ilmoittaneet mahdollisille perheille löydöstään tai ehkä sen ajan yhteydenotot olivat sen verran mutkikkaita, ettei se onnistunut. Tänä päivänä näin ei voisi käydä.

Laivassa oli kaikkiaan 2.228 ihmistä. Perhe sijoittui keulapuolen alempiin ja halvimpiin, kolmannen luokan matkustajatiloihin niinkuin muutkin siirtolaiset. Matka alkoi hyvin uudella, upealla laivalla, kunnes neljän päivän kuluttua 14.4.1912 klo 23.40 laiva törmäsi kolmikerroksisen talon korkuiseen jäävuoreen, repesi kyljestään vesirajan alapuolelta noin 100 metriä ja halkeamasta syöksyi vesi voimalla sisään. Laiva upposi tasan 3 tunnin kuluttua törmäyksestä eli klo 2.40 ja vei mukanaan syvyyksiin 1.523 ihmistä, vain 705 pelastui.

Maija nähtiin pukemassa pelastusliivejä lastensa ylle, mutta hetkessä hän oli hävittänyt yhden pienemmistä lapsistaan ja joutui paniikkiin. Kyseessä saattoi olla juuri perheen kuopus, Eino Viljam. Kerrotaan, että Maija olisi päässyt pienempien lasten kanssa pelastusveneeseen, mutta kaksi vanhinta poikaa, 16-vuotias Ernesti ja 14-vuotias Jaakko, eivät olisi päässeet, koska heidät laskettiin jo miehiksi. Maija ei kuitenkaan mennyt, sillä kun paikalla olleen pelastuneen suomalaisen henkilön kertoman mukaan, toinen vanhemmista pojista, pyysi, että: "Äiti, älä jätä meitä, kuollaan yhdessä", hän ei pystynytkään jättämään lapsiaan yksin uppoavaan laivaan. Tiettävästi sanoja oli Ernesti, joka oli veljensä Jaakon kanssa herännyt valtavaan rysähdykseen laivan törmättyä jäävuoreen. Toinen pojista syöksyi herättämään äitiään, joka nukkui pienempien poikien kanssa naisten puolella. Hän oli huutanut: "Herätkää kaikki, Titanic uppoaa, muuten löydätte toisenne meren pohjasta!" Niin sitten kävikin, sillä tiettävästi koko perheestä ainoastaan Einon ruumis on löydetty.

Juhon 1. puoliso: vihitty 1892 Lapualla, Maija Emelia Abrahamintytär Ojala Panula, syntyi 1.12.1870 Lapua Kauhajärvi ja kuoli 15.4.1912 Titanicilla, ikä 41 v ja 4 kk.
Maija ja Juho Panulan lapset:
  Juho Eemeli s. 1892 Lapua Kauhajärvi, k. 12.1892 Lapua Kauhajärvi, ikä 0 v.
Ernesti Arvid"Änsti", s. 18.5.1895 USA Michigan, k. 15.4.1912 Titanicilla, ikä 16 v ja 10 kk.
Jaakko Arnold s. 8.12.1897 USA Michigan, k. 15.4.1912 Titanicilla, ikä 14 v ja 4 kk.
Emma Iida s. 24.2.1901 USA Ohio Conneaut k. 8.4.1910, ikä 9 v ja 1 kk.
Lyydia s. 1902 Lapua Kauhajärvi k. 1903 Lapua Kauhajärvi, ikä noin 6 kk.
Juho Niilo s. 1.9.1904 Lapua Haapajärvi, k. 15.4.1912 Titanicilla, ikä 7 v ja 7 kk.
Urho Abraham s. 25.4.1909 Lapua Haapajärvi, k. 15.4.1912 Titanicilla, ikä 2 v ja 11 kk.
Eino Wiljam s. 10.3.1911 Ylihärmä, k. 15.4.1912 Titanicilla, ikä 1 v ja 1 kk.

 

Myös perheen kotiapulainen, Sanni Juhontytär Riihivuori, Luoma, syntynyt 23.4.1889 Ylihärmässä, hukkui Titanicin mukana. Sannin isä oli itsellinen Juho Iisakinpoika Luoma, syntynyt 9.12.1857 ja kuoli 25.1.1937 Ylihärmässä ja äiti oli Sanna Tuomaantytär Luoma Luomanperä, syntynyt 27.8.1857 ja kuoli 10.6.1944 Ylihärmässä

Maija Panula ei oikein viihtynyt Amerikassa ja siksi kai hänkin seilasi useita kertoja mannerten väliä muiden siirtolaisten tapaan. Hän ei kuitenkaan halunnut itselleen "Amerikan lesken" kohtaloa eikä viedä lapsiltaan isää, joten päätti yrittää jälleen kerran. Hän myi Korven tilan Ylihärmässä helmikuussa 1912 ja matka alkoi 3.4.1912 Hangosta Polaris-laivalla Englantiin Southamptoniin, mistä matka sitten jatkui Amerikkaa kohti puolen päivän maissa 10.4.1912 Titanicilla kohtalokkain seurauksin. Laivalla oli kaikkiaan 63 suomalaista, joista vain 20 pelastui.

Laivat, millä perhe aikaisemmin oli matkustanut, olivat olleet hyvin vaatimattomia. Saattoi olla, että nytkin oli tarkoitus mennä jollain muulla laivalla, mutta kun Englannissa oli hiililakko, niin useimmat laivat jäivät satamaan ja monet siirtolaiset ahtautuvat Titanicin alempiin tiloihin. Enoni matka Corsican laivalla maksoi seuraavana vuonna aika paljon enemmän, mistä päättelen näin voineen olla. Maijan lausahdus lakanoilla menemisestä sopisi kyllä mihin tahansa laivaan, millä hän vain pääsisi miehensä luo Amerikkaan.
Yllätyksekseni havaitsin itsekin tulevani kaukaisena Eino Panulan sukulaiseksi. Ollaan kahdeksannet serkut nurmolaisen Huumon talon kautta.
Olen kyllä koonnut jo aikaisemminkin tietoja tästä perheestä ja tästä surullisesta tapauksesta, mikä on minua ja varmaan monia muitakin jo lapsesta asti kiinnostanut.

Pyydän ystävällisesti asiaa lähemmin tuntevilta henkilöiltä lisätietoja ja mitä tahansa asiaan liittyvää aineistoa.
Myös Eino Panulan esipolvet kiinnostaisivat minua sekä isän, mutta varsinkin äidin puolelta, mistä minulla onkin vain hyvin vähän tietoa.


Onneksi emme matkamme alussa tiedä, kuinka se päättyy.

 

20.11.2002.
UT


.

 


©2017 sukututkimus - suntuubi.com