Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 

 

Santiagovaellus 2003

 

PilgerIn

 
Lokakuussa 2003 tein jälleen pätkän Santiagovaellusta. Tällä kertaa patikoin Ranskan puolelta, Jean Pierre de Portista Espanjan Burgosiin, josta vaelluksemme edellisvuonna oli alkanut, eli noin 300 km.

Tämä matkani oli tietenkin hyvin erilainen kuin viime vuonna, mutta omalla tavallaan myös hyvin antoisa. Aluksi jännitin yksin lähtemistä, ja kyllä siinä tällä ranskankielitaidollani menikin muutaman kerran sormi suuhun, varsinkin siinä tilanteessa, kun piti Pariisissa lentokentältä lähteä suunnistamaan metrolla vaihtoineen etelään menevälle juna-asemalle ja sieltä löytää vielä se oikea raidekin riittävän ajoissa, koska mulla oli siihen junaan jo Suomesta ostettu lippu.

Velipoika sanoi, etten osaa edes Charles de Gallin lentokentältä ulos. On sen verta iso ja sekainen paikka. Aikaa oli paljon, mutta kaikki siinä tarvittiin. Metroasemalta en meinannut millään löytää rautatieasemalle menevää metrojunaa. Lopulta vain hyppäsin yhteen ja se menikin kyllä sattumalta oikealle asemalle, mutta pidemmän kautta. Sitten oli vaikeuksia löytää oikea raide ja sieltä kiire juosta oikeaan vainuun kilometrin verran, koska vaunut jäivät aina matkalla pois eikä niistä päässyt kulkemaan läpi niinkuin Suomessa.
   
    Vaellusmatkaa tuli kaikkiaan reilut 1000 km yhdessä viime vuoden vaellusten kanssa.  Etelä-Ranskassa vaelsin tätä sitä ennen jo muutaman päivän. Alun perin oli tarkoitukseni aloittaa vaellus jo sieltä, mutta kun siellä oli maasto vaikeampaa ja välimatkat majapaikkoihin pidemmät, jopa 40 km, päätin mennä junalla Sant Pierre de Portiin ja aloittaakin vasta sieltä varsinainen vaellus.

   Se olikin hyvä päätös ja pakollinenkin, koska olin yksin matkalla vielä siinä vaiheessa enkä olisi ehtinyt kävellä päivässä noin pitkiä etappeja enkä jaksanutkaan.  Tosin tapasin siellä tiettävästi ainoan Suomesta asti ivaeltaneen suomalaismiehen, joka oli jo nelisen kuukautta vaeltanut lähtöpaikastaan Suomesta, Rengosta asti. Hänen kuntonsa ja vauhtinsa olisi ollut luultavasti sitä luokkaa, etten uskaltautunut mukaan ja olinkin jo päätökseni tehnyt ja ostanut lipun yöjunaan Lounais-Ranskaan lähelle Pyrenneitä.

Junamatkasta muodostuikin sitten varsinainen seikkailu. Matkalla olikin keskellä yötä kaksi vaihtoa, joihin en ollut osannut varautua. Onneksi asemat olivat aina siihen asti auki, joten pääsin onnistuneesti vaihtamaan junaa seuraamalla ihmisvirtaa. Oli kyllä sellainen seikkailu, ettei paremmasta väliä. En suosittele kyllä kellekään.

Vaelluksen jälkeen matkustin sitten Burgosista junalla viikoksi Etelä-Espanjan lämpöön pojantyttäreni Sannan hoiviin Fuengirolaan, Torreblancaan.

Listaan tähän muutamia mielestäni tärkeitä asioita, joita voisi ottaa huomioon suunnitellessa vaellusta:
Santiagovaelluksen voi aloittaa mistä haluaa ja tietenkin myös lopettaa missä haluaa. Nykyisin sen voi aloittaa myös Suomesta, Hattulasta. Tapasinkin Le Pyissä erään suomalaisen miehen, joka oli tullut kävellen Hattulasta asti sinne Kaakkois-Ranskaan ja matka oli kestänyt siihen mennessä jo 4,5 kuukautta. Sieltä hän jatkoi vielä Santiagoon. Ainakin Le Pyistä alkaen reitti on hyvin merkitty, mutta siellä ovat majapaikat tietääkseni harvemmassa kuin Espanjan puolella ja maasto raskaskulkuista.

Hyvä aloituspaikka on mielestäni Pamplona Koillis-Espanjassa, jolloin raskas Pyrenneiden ylitys jää pois, majapaikat ovat sopivien välimatkojen päässä, maasto on miellyttävää ja näköalat myös siellä ovat huikaisevan kauniita.

Kun majoitustiloja ei lämmitetä, saattaa yöllä olla hyvinkin kylmä. Kannattaisi ottaa todella lämmin makuupussi, vähintään -10 astetta pitävä, jos vaeltaa syksyllä lokakuun alusta alkaen niin kuin me tehtiin.

 Lisäksi lämpökerrasto alle ja päälle joku tuulen ja sateen pitävä puku. Villasukat ja villaiset säärystimet ja kunnon sormikkaat ovat ehdottomat. Muutenkin paljon villavaatetta mukaan. Liikaa painoa kannattaa välttää, mutta ei lämpimyyden kustannuksella. Minulla oli paljon enemmän vaatetta kuin viime vuonna, mutta silti palelin, sillä tänä syksynä olikin paljon kylmempää. Vuodet eivät ole veljeksiä.
Coretexvaelluskengät ja sadelahkeet, jotka menevät kengän suun ylitse ovat ehdottomat, sillä sateet voivat olla joskus hyvinkin rankkoja. Rinkka tarvitsee oman sadesuojan tai sitten täytyy olla niin iso sadeviitta, että rinkka mahtuu sen alle.

Kaikki paikat eivät ole syksyllä enää auki, joten on syytä kysellä majapaikasta aina seuraavaa auki olevaa refuchiota. Kesällä on taas se ongelma, että paikat saattavat olla täynnä, joten on syytä saapua sinne ajoissa. Tavallisin väli lienee 20 km, mutta yleensä vaihtelevat 5-25 km. Kannattaa siis suunnitella seuraava yöpymispaikka valmiiksi, ainakin jos ei oikein paljon yli 20 km:n jaksa päivässä taivaltaa. Jotkut nuoremmat tosin kävelevät jopa 30-40 km päivässä. Kannattaa ottaa huomioon myös maaston epätasaisuus ja joissain kohdin huonot polut varsinkin sadesäällä, jolloin saattaa olla mahdollista kävellä myös maanteitä pitkin.

Opaskirjoja reitistä on vaikka kuinka paljon. Sellainen on minusta hyvä, missä näkyvät majapaikkojen välit, reittiehdotuskartat, sänkyjen määrä, maaston korkeuserot ym. tiedot.
Ensimmäisestä majapaikasta saa vaelluspassin, johon laitetaan joka yöpymispaikassa leima. Espanjan puolella majoitusmaksu on kolme euroa, joskus jopa vapaaehtoinen, Ranskan puolella 5-12 euroa.
Tavarat on mahdollista lähettää myös postissa eteenpäin ja kantaa välimatkoilla vain pienempää rinkkaa.

Teleskooppisauvat eivät ole pahitteeksi. Minulla oli,  mutta tuiskahdin nenälleni, kun varasin liikaa sauvoihini alamäessä liuskekivipolulla. Jos sataa rankasti tai jos on kipeä voi myös käyttää välillä bussia tai junaa. Jos on oikein paha ongelma, sairaana tms. on mahdollista jäädä myös majapaikkaan pidemmäksi aikaa lepäämään.

Mikäli haluaa saada vaellustodistuksen, kannattaa kävellä viimeiset 100 km eli Sarriasta-Santiagoon. On syytä myös varata aikaa kolme ylimääräistä päivää Santiagosta vielä Finesterraan eli rannikolle. Paikka muistetaan öljytuhoista syksyllä vuonna 2002. Kolmen päivän ajan siellä on sekä ruoka että majoitus ilmaista.

 

Majapaikoissa voi myös keittää tai lämmittää ruokaa. Isoimmissa kylissä ja kaupungeissa on kirjastot ja niissä voi käyttää ilmaiseksi internettiä.

Tämä matkani oli erilainen kuin viime vuonna, mutta omalla tavallaan myös hyvin antoisa. Aluksi jännitin yksin lähtemistä ja kyllä siinä tällä ranskankielentaidollani menikin muutaman kerran sormi suuhun, varsinkin siinä tilanteessa, kun piti Pariisissa lentokentältä lähteä suunnistamaan metrolla vaihtoineen etelään menevälle juna-asemalle ja sieltä löytää vielä se oikea raidekin.

14.11.2003
Ulpu Takatalo


©2017 sukututkimus - suntuubi.com